Apell-Sukuseura

Takaisin

Kesätapaaminen 16.8.2016 Inkoossa

 

Apell-suvun kesätapaamiseen Inkoon Fagervikiin kokoontui parikymmentä innostunutta osallistujaa.

Seuran puheenjohtaja Heidi toivotti kaikki tervetulleiksi. Tervetulomaljojen jälkeen tutustuimme Fagervikin ruukin alueeseen Jari Kuninkaan opastuksella. Hän kertoi, että Fagervik on Suomen yhtenäisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus. Fagervikissa toimi 16461902 Suomen viidenneksi vanhin rautaruukki; sen historiallinen alue on säilynyt nykypäiviin asti.

Ruotsi-Suomen suurvaltakaudella, 1700-luvulla perustetun rautaruukin kautta kulkee myös keskiajoilta peräisin oleva Suuri Rantatie.

Ajoittainen tihkusade ei haitannut kierrostamme, sillä pääsimme sisälle kirkkoon, työpajoihin ja museoon, joissa saatoimme kuunnella oppaamme kertomusta.

Fagervikin kirkko

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli lähes 300 vuotta sitten (1737) rakennettu puinen ristikirkko. Kuulimme, että kyläkirkkoa voi käyttää yksityistilaisuuksien järjestämiseen. Olipa joku kuullut tällaisessa tilaisuudessa myös miltä Suomen vanhimmat soittokuntoiset urut kuulostavat. Kirkkomaata ympäröi kivimuuri. Alaosaltaan harmaakivinen, muutoin puinen kellotapuli kurkotteli mäen päällä korkeuteen. Vaaleaksi kalkitun hautakappelin oven yläpuolella erottui selvästi vuosiluku 1766.

Kuningas helisytteli suurta avainnippuaan ja löysi oikean avaimen kuhunkin vanhoista työpajoista, joihin seuraavaksi tutustuimme.  Vanhimpia tuotantorakennuksia ovat kankivasarapaja vuodelta 1758, nippuvasarapaja vuodelta 1765, tinauspaja 1780-luvulta sekä vanha vesisaha 1890-luvulta.

Työpaja

Vanhat työpajat on suojeltu uusilla katoilla mutta entisöinti maksaisi liian paljon, oppaamme kertoi. Kuulimme myös, että tärkeä vaihe historiassa alkoi vuonna 1730, kun ruukki sai rautapellin ja tinatun läkkipellin valmistukseen lähes yksinoikeuden Ruotsissa. Ruukin kukoistuskautta oli 1700-luvun jälkipuolisko.  Vuosien 1808-1809 sota katkaisi Suomen taloudelliset ja poliittiset siteet Ruotsiin, mikä merkitsi pellinvalmistuksen loppumista Fagervikissä. Läkki- ja kattopellin valmistus jatkui kuitenkin vuoteen 1823.

 

Fagervikin vaalean, kaksikerroksisen ja mansardikattoisen päärakennuksen ohitimme rautaportin ulkopuolelta, etteivät asukkaat häiriintyisi. Kartano on yksityisomistuksessa. Hyvin hoidetussa 1700-luvulta peräisin olevassa muotopuutarhassa kävelimme pienen kierroksen.

Ruukinkuja

Palasimme museolle pitkin Ruukinkujaa, jonka varrella punamullatut, puiset talot pihojen kukkaistutuksineen näyttivät kauniilta kuin karamellit. Nämä matalat torpat ja työväenasunnot rakennettiin alunperien seppien asunnoiksi 1700- ja 1800-luvulla.

Fagervikin vanhaan tinaamoon avattiin museo kymmenkunta vuotta sitten. Sinne on koottu vanhoista esineistä ja kuvista näyttely, johon tutustuimme vielä ennen kuin jatkoimme matkaa Barösundin lossille.

Museon ikkuna

Sukuseuralaisille oli varattu lounas Ravintola Scolassa. Barosundin ruotsalainen peruskoulu on 1800-luvun lopulta. Pieteetillä ja hyvällä maulla kunnostettu historiallinen koulurakennus toimii nykyään tasokkaana saaristolaisravintolana.

Ravintola Scola

Kolmen ruokalajin lounas suorastaan suli suussa ja kutkutti makuhermoja. Jälkiruuan koristeena kukki pieni sini-keltainen orvokki.

Iloinen puheensorina täytti vanhan koulun valoisan luokan ja yleisesti toivottiin tällaisten tapaamisten jatkuvan. Tapaamisen päätteeksi otettiin yhteiskuva.

3.9.2016
Hilkka Blom

 

 Katso sukupäivien kuvia jäsenasiat/kuvia suvun tapahtumista sivuilta

Sulje

Alaviiva
Copyright 2010-2017 by Namo Interactive Inc.
All Rights Reserved.
Apell